NMKY

C-tyttöjen SM-urakka jatkui Jyväskylässä. Matkaan startattiin jo lauantaina ja menomatkalla kuvioita hiottiin Taivalkosken kaarihallilla. Turnauksessa vastassa olivat SäyRi ja Catz, jotka olivat myös vielä ilman voittoja sarjassa.

Ensimmäisessä pelissä vastaan asettui Lappeerannan Catz. Peli lähti liikkeelle hieman yllättäen Rovaniemeläiskomennossa. Alissa ja Emilia viimeistelivät korin alta varmasti ja Inka osui kaaren takaa kolmen pisteen arvoisesti. Jakson loppua kohden ote siirtyi kuitenkin enemmän ja enemmän Catzille ja tauolle mentiin tasalukemissa 13–13. Toisella jaksolla Catz laittoi niin sanotusti kaasun pohjaan ja lappilaiset saivat katsella perävaloja. Löysä puolustaminen johti myös flegmaattiseen hyökkäykseen ja helppoihin menetyksiin. Catz vei peliä ja Namika rimpuili mukana. Puoliajalle siirryttiin Catzin 35–22 johdossa.

Kolmannelle jaksolle painotettiin puolustuksen aggressiivisuutta. Peli muuttuikin paremmaksi ja lähes kaikki nostivat puolustuksessa tasoaan. Vastustajan prässi saatiin purettua aiempaa paremmin. Elli viimeisteli jakson loppulukemat 54–36, joten jakso Namikalle 19-14. Yleensä tässä vaiheessa SM-sarjapeleissä Ronmkyn tyttöjen eväät on syöty ja vastustaja surffaillut otteluissa hallittuihin voittoihin. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan käynyt. Päinvastoin, koko ottelun etsitty puolustuksen intensiteetti löytyi viimeisille jaksolle. Alissan pohjaan painunut kolmenpisteen heitto kavensi eron jo alle 10 pisteeseen. Nella johdatti joukkuetta huikealla taisteluasenteella riistäen palloja vastustajan käsistä ja viimeistellen niistä vikalle jaksolle 11 pistettä. Ero kävi jo viidessä pisteessä kun peliä oli jäljellä minuutti, mutta sen lähemmäksi ei päästy ja valitettavasti hieno loppukiri ei vielä riittänyt tuomaan ensimmäistä voittoa SM-sarjassa. Ottelu päättyi Catzille 71-64.

Ronmky:n pisteet: Nella 18, Alissa 11, Iso-Emppu 6, Pikku-Emppu 5, Inka 5, Ninni 3, Ella 2, Elli 2, Viivi 2

Valmentajien kommentit:

Alku hyvin, loppu hyvin, mutta siinä välissä sitte hävittiin peli. Harmittaa kyllä vähän ku tämä olis ollu otettavissa. Puolipeliä meni taas totutellessa tähän SM-sarjan tempoon ja prässin purkuun. Kauan katseltiin ennenkuin alettiin puolustamaan. Hienoa oli kuitenki se, että pelattiin loppuun asti ja päästiin vielä taistelemaan voitosta. Parannettiin loppua kohti ku sika juoksua. Aivan liikaa menetyksiä. Niitä ku saatais pois niin päästään todella kamppailemaan voitosta näissäki peleissä. Henkilökohtaisessa taidossa pärjättiin nyt ja saatiin jopa vastustaja panikoimaan. Nella kyllä osoitti kovaa voitontahtoa kovimmilla hetkillä. Teki ratkaisevia koreja ja pakotti vastustajan rikkomaan.  Mainittava myös, että vaikka vastustaja ei ollutkaan ihan meidän kokonen joukkue niin kyllä Mustosen Pekan Alissalle tilastoimat20 levaria on silti komea lukema.

 

Toisessa ottelussa vastaan asettui turnauksen emäntäjoukkue Säynätsalon Riento, jota vastaan käytiin suhteellisen tasainen vääntö jo syksyllä SM-karsintasarjassa. Säyri on RoNMKY:n tavoin saanut muutaman pelaajan riveihinsä SM-sarjaan rinnakkaislisenssillä. Tämäkin ottelu alkoi RoNMKY:n komennossa ja kokonaisuudessaa loistavan ottelun pelannut Elsa aloitti korinteon. Kaikki näytti sujuvan hyvin kun Nella viimeisteli kaksi koria putkeen. Penkin päässä valmentajat tarkkailivat tilannetta rauhallisena kun kaikki näytti jatkuvan siitä mihin edellinen ottelu loppui. Ensimmäisen kahden minuutin jälkeen tapahtui kuitenkin jotain, mitä ei Rovaniemellä tiedetä vielä tänäkään päivänä. Säyri sai muutaman korin ja vieraille tuli muutamia heikkoja suorituksia. Mitään murskaavaa kuitenkaan ei tapahtunut. Siitä huolimatta päät alkoivat painua yksi toisensa jälkeen. Säyri ei jäänyt odottelemaan RoNMKY:n heräämistä vaan löi kannustaneen kotiyleisön edessä vettä myllyyn. Kylmä kyyti jatkui puoliaikaan saakka, joka päästi Lappilaiset tauolle miettimään syntyjä syviä. Tauolla peli oli jo käytännössä ratkennut tilanteessa 47–22.

 Toiselle puoliajalle rivejä saatiin koottua ja kolmas jakso päättyikin tasan. Ronmkyn ratkaisijat löytyivät sieltä, mistä ne yleensä löytyvät kun tutut ratkaisijat vaeltavat pimeydessä. Ella ja Pikku-Emppu ottivat RoNMKY:n pelinjohdon haltuun ja toivat palloa vaivattomasti ylös ja antoivat helppoja peliä avaavia syöttöjä joukkuekavereille. Lisäksi molemmat viimeistelivät muutaman korinkin rohkeiden ajojen päätteeksi. Myös Ainon suoritukset saivat välillä maansa myyneet valmentajatkin innostumaan. Aino teki peleissä ensimmäiset pinnansa SM-sarjassa. Niinikään Iso-Emppu esitteli monipuolista hyökkäysarsenaaliaan ollen täysin pitelemätön 1vs.1 tilanteissa Säyrin pelaajille. Tuloksena komea tupla-tupla (15pst, 18 levaria). Ottelu päättyi lopulta toisen puoliajan pelailun jälkeen Säyrin voittoon 82–48.

Ronmkyn pisteet: Iso-Emppu 15, Nella 10, Ella 8, Elsa 4, Pikku-Emppu 3, Ninni 2, Jossu 2, Aino 2

Valmentajien kommentit:

Eipä muistu mieleen, koska olisi ollut niin vihainen korispelissä kuin puoliajalle mentäessä. Vanhemman kollegan neuvo ennen koppiin menoa oli että koittakaa pitää pää kylmänä. Viisi minuuttia siellä sitten istuttiin hiljaa ja mietittiin hommaa. Emme tiedä mistä se luovutusmentaliteetti tuli ja ei tuntuneet tytötkään pelin jälkeen tietävän. Me annettiin tää peli nyt vastustajalle. Eipä sille mahda enää mitään mutta toivottavasti tästä otettiin opiksi. Uskoisimme kyllä näin. Kyllä siellä toka puoliajalla nousi monella pelaajalla taso, mutta ei päästy ku nippanappa omalle tasolle. Tällaisen pelin jälkeen ei kauheasti halua muistella kokonaisuutta vaan pyrkii löytämään niitä hyviä asioita. Joten otetaanpa ne vielä.

1. Ella - vaikea viikko harkoissa. Mieletön nousu joukkueen johtavaksi takamieheksi ottelussa. Henkilökohtainen piste-ennätys SM:ssä + 6 levypalloa ja 3 riistoa! Ennakkoluulottomia oman pelaajan haastoja ja näyttivä koko kentän coast-coast pujotteluja pallon kanssa. Arvokkaan pallollisen työnsä lisäksi Ella teki myös pallottomona hyviä asioita. Leikkasi. Nyt nähtiin mihin Ella parhaillaan pystyy. Jatkossa pyritään siihen parhaimpaan yhä useammin.

2. Henkiset johtajat ja Ninni ja Jossu. Silloin kun joukkue sitä eniten tarvitsi niin kaksikko nousi ja otti sen eturivin roolin. Tällaisia pelaajia ei ole joukkueessa liikaa. Ei ollut Ninnilläkään helppo harjoitusviikko, mutta Ninni ja Jossu sen taisteluasenteen omalla esimerkillään ja muiden kannustamisellaan loi joukkueeseen kun siihen ei valmentajatkaan enää pystyneet. Jossun kommentti puoliajan jälkeen: ”saanko mennä kentälle, kun muut vielä keräilivät itseään”. Ilman Ninniä ja Jossua joukkue tuskin olisi noussu sieltä syvyydestä toisella puoliajalla.

3. Iso-Emppu – Isoksi pelaajaksi Empusta on kehittynyt todella monipuolinen hyökkääjä. Teholukemat kertovat jo kaiken, mutta kauden mittaan on ollut mukava katsoa kun tyttö on kehittynyt pelkästä heittäjästä myös ajavaksi pelaajaksi. Nyt se realisoitui siten, että Emppu oli joukkueen paras pelaaja hyökkäyspäässä. Empulta on lupa odottaa tulevaisuudessa vielä paljon.

4. Elsa - Elsasta on kasvanut joukkueen ensimmäinen puhdas sentteri. Ei tarvitse olla pelannut 10 vuotta jos osaa tehdä pienet ja tarvittavat asiat oikein. Elsa teki muutaman kerran itsensä pelattavaksi aivan loistavasti korin alle pallottomana. Siitä kääntyminen ja helppo kori. Yksinkertaista ja kaunista. Vieläkö Fakiiri Graf hioo viimeistelyvarmuuden kuntoon niin myös Elsalla on paljon edessä.

5. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Pikku-Emppu. Eka peli meni penkin alle. Tähän peliin taso nousi ja pystyi Ellan kanssa kantamaan isoa vastuuta pelinrakentelusta. Kyllä Empun kaikesta olemuksesta ja tekemisestä paistaa pelinaisen alkeet. Ei moni minityttö lähtisi yrittämään C-tyttöjen SM-sarjassa prässiä vastaan selän takaa kikkaamalla ohi. Noh tällä kertaa ei onnistunut. Asenteesta kertoo myös Empun oma analyysi viimeaikaisesta pelaamisestaan: ”välillä menny hyvin ja välillä sitte tosi hyvin”.

 

Yhteenveto viikonlopusta:

Kovia reissuja nämä on kaikkine reissaamisineen. Vastustajat pyörittelee päätä ku kertoo meän matkustamisesta. Sitä se oli tämäkin reissu. Kova usko ja toive on ollut että kyllä näissä peleissä voidaan monissa pärjätäkkin, vaikka muutamat joukkueet on tähän mennessä tarjoillu aika kylmää kyytiä. Nyt tässä turnauksessa se toive ja usko sitten tuli todeksi kun molemmat pelit olisi hyvällä suorituksella olleet voitettavissa. Harmillisesti nyt ei vaan pystytty semmoseen suoritukseen joukkueena. Varsinkin se eka ottelu tuntui käänteentekevältä koko tässä SM-sarjassa, kun ensimmäistä kertaa tytötkin huomasi että mehän voidaan voittaa tää peli. Pelin jälkeen tuli aika tyhjä olo kun hieno nousu ei sitten tuonut palkintoa. Sitä nousua ja pettymystä ei taidettu pystyä nollaamaan siihen Säyri peliin. Noh se on elämää ja korista. Hyvä ja opettava kokemus siitä, mitä se voittaminen vaatii myös henkisesti kun lähestytään huippua. Sekin on opittava taito, eikä itsestäänselvyys kun hyppäät pohjoisen alueen sarjasta SM-sarjaan. Kyllä se plussan puolelle kääntyy tämäki reissu kuitenkin. Kiitokset Pekalle ansiokkaasta tilastoinnista. Toivat paljon lisäarvoa valmennukseen. Eteenpäin sano Mummo lumessa.